keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Käväsin Englanninmaalla

Käväsin Matilla kylässä Englannin puolella. Vähän jänskätti lähtä yksin suureen maailmaan tai siis ku ei oo tullu vielä yksin reissattua missään Suomen ulkopuolella. Siinä sitten menin kahella bussilla, lentokoneella ja neljällä junalla, ja vihdoin pääsin perille. Ensin bussilla Derryyn, Derryn keskustasta bussilla lentokentälle, Derrystä lentokoneella Lontoon Stanstedin kentälle, sieltä junalla Liverpool Streetille, sieltä kahella eri metrolla ja sitten vielä Waterloon asemalta Farnborough:un. Seikkailin Lontoon keskustan läpi, vaikka siinä vaiheessa vähän matkasuunnitelma muuttu. Pääsin kuitenki lopulta hyvin perille. Pihiviä Fridayssä, naminami!



Kateltiin Farnborough:n keskusta siinä lauantaina. Se oliki aika nopsaan katottu, ku semmonen lähiöpaikka se on. Sunnuntaina mentiin sitten kattomaan Valioliigaa Lontooseen: Fulham - Manchester City. Olihan se vähä eri tunnelma ku AC Oulun peleissä. Stadion oli aika pieni verrattuna mitä ne voi isoimmillaan olla, mutta kyllä sinne kuitenki n. 22 000 ihmistä mahtu ja ku täyttä oli, niin kyllähän sitä mekkalaa lähti porukasta. Paikat oli eturivistä ja suoraan maalin takana. Meilleki tuli yks pallo!! Jee, koskin palloon. Fulham ei oikeen meinannu pärjätä ja ku Manchester Cityllä oli niin hyvä (komea :D ) maalivahtiki. Illan tavoitteena oli syyä hot dogia, mutta just ku päästiin kojulle ostamaan sitä, niin ne loppu! Voi mikä pettymys! Piti ottaa sitte paikallinen lihapiirakka, joka oli muuten yllättävän hyvää verrattuna suomalaisiin vastaaviin. Yks yö oltiin sitten Lontoossa ja illalla kateltiin hotellilla telkkarista Match of the day:tä, niin Leenan vihreä takkihan siellä maalin takana vilahti. Matsi päätty 1-4, vierasjoukkue siis vei. Sitte maanantaina käytiin vielä Westfieldin ostoskeskuksessa. Olihan iso paikka ja söin maailman parasta aasialaista ruokaa, mitä oon syöny. Se oli jotain vietnamilaista kana-katkarapu-nuudeli-hässäkkää. Sairaan hyvää!! Tiistaina seikkailin takasin tänne Kirjekennyyn ja tänään oliki sitte semmonen välikoe aiheesta Mammalian Cell & Tissue Culture. Monivalintaa onneksi oli niin ei haitannu, vaikka ei ihan kaikkea kerennykään lueskella. (1 x 2...)
Nyt on tilanne päällä!

Olihan kiva pidennetty viikonloppu ja oli kiva nähä Mattia! <3 Aika meni vaan liian nopeaa. Annika varmaan kertoo jossain vaiheessa mitä täällä tapahtu sillä aikaa. Jotain häitä täällä oli vietetty...

torstai 11. marraskuuta 2010

Kulttuurieroja

Ajattelinpa kertoa teille hieman kulttuurisista eroista ja hassuista jutuista, joita ollaan pantu merkille täällä asustellessa.

Säästä pitää tietenkin alottaa, ku se on niin hyvä puheenaihe. Yllättävän hyvät säät täällä on ollu, verrattuna siihen mitä odotti ja kaikki varotteli. Sillonhan alkusyksystä oli tosi lämmintä ja hyvät kelit ku tultiin. Nyt viime viikkoina on kyllä sitte satanu jo aika paljo. Sateenvarjosta ei oo paljo hyötyä, ku Atlantilta tuulee, niin se on sitte kans valtameren tuuli! Sillon sitä vettä tulee vaakatasossa. Ja sitte saattaaki paistaa aurinko taas 5 minuutin päästä. Suomessa, jos sadetta ennustetaan se yleensä sitte sataa koko päivän. Tuntuu, että täällä niillä ennustuksilla ei oo väliä ku kuuroja voi tulla miten vaan ja millon lystää. Kosteaahan täällä on koko ajan. Pyykit ei edes kuiva kokonaan kuivaksi, miten ne Suomessa kuivais. Kaapista ottaessaki ne on vähän nihkeitä. Meijän luokkakaveri James kerto joskus, että siinä joulun jälkeen sataa sitte käytännössä koko ajan. Sitä odotellessa. Muuten tuntuu, että vieläki ois lokakuu ku lämpötila on sitä luokkaa mitä se on Suomessa lokakuussa. Pari kertaa on tainnu yöaikaan käyä pakkasen puolella ja muuten on ollu nyt jotain 0-10 astetta. Unohin melkein ihan, että isänpäiväki on tulossa ku eihän sitä tajunnu, että on jo marraskuu. Ja ruoho on vihreää. Tuntuu hassulta ajatella, että marraskuussaki vielä leikataan nurmikkoa.

Vessa ja kylppäri on ihan oma lukunsa. Ensinnäkin kun menee vessaan, ei välttämättä löydä heti katkaisijaa, koska se voi olla naru, joka roikkuu katosta! Sitä vetäisemällä siis saa valot päälle. Pöntöt ei oo kyllä mitään säästömallia ja jos huuhtelu nyt sattuu toimimaan, niin sitä vettä tulee sitte kyllä heti kunnolla. Yleisissä vessoissa ongelmana saattaa olla, että huuhtelu ei toimi, eikä se toiminu sitte sillä edelliselläkään. Hanat on tietenkin niitä, joista onki jo mainittu eli kylmä hana toisella puolen lavuaaria ja kuuma toisella. Jos oikein luksus vessa sattuu kohalle, niin kylmä ja kuuma vesi saattaa tulla samasta hanasta. Käsien kuivaus tapahtuu semmosen kuumailmamasiinan alla, joita kyllä Suomestaki löytyy jostaki. Yleensä käsiä ei jaksa pitää siellä alla tarpeeksi kauan, vaan ne jää puoliksi märäksi eli sitte koko käsienpesu oliki aika turha juttu. Suihkukin on melko kummallinen. Ennen suihkuun menoa pitää kääntää katkasijasta, joka on kylppärin ulkopuolella. Sitte se ite suihkukin on semmonen masiina (josta löytyy kuva kämppäkuvien yhteydestä) eli ku suihkun haluaa päälle, niin pitää painaa nappia. Ja ensin tulee tuli kuumaa vettä (eka kerralla melkein poltin itteni) ja sitte jääkylmää ja sitten vähän ajan kuluttua ihan sopivaa.

Pussilakanat laitetaan kiinni neppareilla, eli se aukko ei jää repsottamaan. Ihan fiksu keksintö.

Liikennevaloista kuuluu Keen ääniä! :D Jos joku muistaa vanhan tietokonepelin Keenin, niin siinä ku ampu niin kuulu semmonen hassu ääni. Ku käytiin lenkillä, niin suojatien valoissa kuulu semmonen ääni ku valo vaihtu. Suomessa ne vaan piipittää. Samaisella lenkillä tuli muuten vastaan koira, jolla oli vaan kolme jalkaa. :O Se oli aika raukka! Pomppi vaan menemään kolmella jalalla. Ja se oli ihan yksikseen, liekö ollu kulkukoira.



Kaveri erään aamulenkin varrelta.

Liikenneki on tietenki erilaista. Siitä onki ollu jo juttua. Vasemmalla ajetaan jne. Täällä nämä paikalliset tuntuu menevän joka paikkaan autolla. No ei tietenkään opiskelijat niin paljo ku niillä ei välttämättä oo autoa. Ja sitte ku ne tulee liikenneympyrään tai risteykseen niin ei ne paljo jalankulkijoita varo. Aina saa arpoa, että uskaltaako mennä yli ku ne tulee täysiä risteykseen ja sitte jarrut pohjaan. Pyöräilijät mitä ollaan nähty voi varmaan laskea kahen käen sormissa. Eli juuri kukaan ei aja pyörällä ja neki, jotka ajaa, ajaa autotien puolella. Pyörätiet ei oo niin "kehittyneitä" ku Oulussa.

Nii ja kierrätystä ei oo. Ainakaan meillä ei oo mitään mahollisuutta siihen. Ilmeisesti jossain kaukana ois jotain kierrätyspisteitä. Ei edes pulloja ja tölkkejä kierrätetä. Tuntuu tyhmältä laittaa kaikki tölkitki vaan roskikseen!

Lämpimiä talojan täällä ei osata tehä. Ikkunat on yksinkertaset ja niistäkin vetää. Lämmitys on kummallinen: se on joko täysillä tai ei ollenkaan. Meilläkin on semmoset öljysäiliöt tuossa takapihalla ja sitte semmonen "ydinreaktori" tuossa talon kylessä kiinni, joka pöhisee sitte pari-kolme kertaa päivässä. Eli lämmitys on päällä siis vaan lyhyitä pätkiä (jolloin myös vesi lämpenee), jollonka sisällä tukehtuu ja muina aikoina sitte jäätyy, jos ulkona sattuu olemaan kylmä.

Tein tuossa viime viikonloppuna kurpitsapiirakkaa, ku halloweenista oli jääny koristeena olleita kurpitsoja. Ohjeessa sanottiin, että voitaikina pohja pitäis olla. Siinä sitten yritin kaupasta haeskella pakastealtaasta voitaikinaa, mutta eihän sieltä semmosta löytyny. Vain kaikkea valmisruokaa ja valmiita jälkiruokia, kakkuja ym. En tiiä sitte oisko sitä jossain muualla ollu, mutta enpä ainakaan löytäny. Itehän se sitte piti tehä. Rahkaakaan ei täällä oikein tahdo olla, ainakaan semmosta ku Suomessa on. Matti yritti mulle selittää, että jonkunlaista juuston ja rahkan yhdistelmää on, mutta en oikein tajunnu mitä se sitte loppupeleissä on. Ei me sitäkään kyllä löydetty kaupasta. Miten rahka voi olla juustoa?? Rahka on rahkaa ja juusto juustoa! :D Wikipediasta voi kattoa Quark sanalla, jos haluaa tietää lisää tästä.

Ruisleipää ei tietenkään täältä saa, sehän on selvää. Mutta täältä saa soodaleipää. Se on ihan hyvää, ja nostatuksessa on siis käytetty soodaa. Se on vähä niinku ruisleipää, mutta ei rukiista. Jos tuo nyt mitään selventää. :D Ja sitte on semmosia sämpylän tapasia teeleipiä, scones. Ne on vähä niinku makeita sämpylöitä (vähän erilaisella koostumuksella) ja niissä saattaa olla rusinoita. Ja väliin laitetaan marmeladia.

Ollaankohan me kerrottu maidosta... No se on muovikanistereissa ja sitä saa kolme litran kanisterissakin. Vähärasvanen maito on saman rasvaista ku Suomessa kevyt maito ja kevyt maito on siis vastaavanlaista ku punanen täysmaito Suomessa. Aluksi maito maistu kummalliselle, mutta nyt on kyllä jo tottunu. Ollaan ostettu sitä sinistä maitoa eli rasvaa löytyy. Saa nähä pitääkö sitte alkaa juomaan punasta maitoa ku tullaan takasin kotiin.

Tuossa viime viikolla meijän luokan pojat kysy meitä leffaan ja sitte parille sen jälkeen Brendanin kämpille. Siinä sitte Brendanin kämpillä käytiin pyörähtämässä ennen leffaa ja normaalisti mentiin sisälle ja siihen sohvalle istumaan niin Brendan sitte sanoo Annikalle että: "Nice socks". Me sitte ihmeteltiin, että mitä ihmettä, että miksi se sillain sano. Sittehän se selvis ku muutki tuli, että täällähän pietään kenkiä sisälläki jalassa.

Aikatauluista onkin jo ollu puhetta aiemmin, että koulu kestää pisimmillään puoli kuuteen. Sitte me tietenki aletaan laittamaan ruokaa heti ja syömähommiin ku sehän on jo suomalaiselle 4-5 aikaan syömiseen tottuneelle liianki myöhä. Ranskalaiset kämppikset sitte syö siinä 8-9 aikaan. Eli yleensä siinä käy niin, että ku me tehhään ruokaa niin ranskalaisilla tulee kans nälkä ku siinä hyvät tuoksut leijailee. Ja ne sitte sanoo, että ei me voida vielä syödä. Ja sitte ku ne tekee ruokaa, meillä tulee uudestaan nälkä. :D En sitte tiiä oikeen mihin aikaan paikalliset syö.

Nii ja käytiin muuten keskiviikkona Silence discossa! :D Olihan pölijän näköstä ja kuulosta. Se siis tarkottaa, että yökerhossa ei soi musiikkia ollenkaan niinku yleensä, vaan kaikki saa kuulokkeet, joista voi kuunnella musiikkia. Sitten kun haluaa jutella jonkun kanssa niin kuulokkeet vaan pois. Tanssilattiallakin kaikki vaan kuulokkeet päässä heiluu ja jos ottaa vähäksi aikaa kuulokkeet pois niin voi kuunnella muitten laulamia sulosäveliä. hahaa! Sitte pysty valitsemaan kahen eri musiikin väliltä, sillä siellä oli kaks eri DJ:tä. Siis ei täällä yleensä oo tommosia discoja, ku se vaan oli tuo yks kerta...

Tämmösiä juttuja tuli nyt mieleen. Kerrotaanpa lisää kulttuuriseikkoja ku muistetaan lisää. Laittakaapa kommentteja! Ois kiva kuulla sieltäki päästä kuulumisia ja, että kuka on vaivautunu lukemaan meijän kirjotteluja. Tosiaan kameraa ei nyt oo niin kuviakaan ei oo, muutako jotain kännykällä otettuja. Tässä on mietinnässä uuden kameran ostaminen. Nyt kouluhommien kimppuun!

lauantai 6. marraskuuta 2010

London baby!

Sorppa, nyt on päässy vähän lipsuun tämän kirjottamisen kans. On ollu niin paljo hommia koulussa ja ollaan oltu koko ajan menossa että ei oo ollu oikeen aikaa. Viikko ennen lomaa meni aikalailla kouluhommien parissa. Ihan tuskassa väännettiin työpäiväkirjoja. Leenan porukat oli käymässä täällä sunnuntaista torstaihin. Käytiin niitten kans mm. pubissa kuuntelemassa perinteistä irlantilaista musiikkia livenä ja syömässä. Torstaina meillä oli vika päivä koulua ja sitte alko Halloween loma jahuu!

"Meillä" oli suunnitelmissa juhlia mun synttäreitä perjantaina. Ihmettelin ku kukaan ei oikeen vaikuttanu kovin innostuneelta niistä kekkereistä ja laitoin sitte viestiä fb:ssä ihimisille että kemut perjantaina prkl! Sitte torstaina tehtiin tässä meijän olohuoneessa kouluhommia ja menin käymään vessassa. Ihmettelin ku Leena kävi kysymässä että "ooksää vessassa?" ja sitte ku tulin nii Théo jotain että tuu kattoon yks juttu koneelta ja hoputti kauhiana. Sitte ku menin alakertaan niin täällä oli ihan hulluna porukkaa ja kaikki rupes laulaan hääääpi pööörthdei! Tuli kyllä ihan yllätyksenä! Menin ihan sekasi! En oikeen tienny miten päin olis ja mitä sanois ku ei meikälle oo kukaan koskaan pitäny tommosia kemuja! Sain huippuja lahjoja, hyytelökakun ja vaikka mitä. Käytiin Pulsessa ja tultiin vielä jatkoille tänne meille. Yks meijän luokkalainen poika haasto Jennin juontikisaan kolmen viikon päästä, hahah! Saapa nähä muistaako se ees sitä. No jos ei muista nii kyllä me Leenan kans muistutetaan, hehee. Seuraavana päivänä oli kyllä semmoset olot että huh huh. Ei kyllä sinänsä mikään ihime ku kaikki vaan lykkäs juomaa mulle kemuissa. Heräsin eka joskus kahen maissa ku oli kaikki kamppeet päällä ja meikit naamassa, korut ja kengät lattialle levitettynä. Joo khylläää. Eihän siinä pystyny olemaan hereillä ku oli niin kauhia olo. Heräsin sitte vasta joskus kuuen maissa illalla. Jenni ja Jenna tuli illalla kakun kans tänne ja pyyettiin naapuritki syömään.

Giant's Causeway
Meikän synttärikemut. Jenna, Bob ja minä.


Lauantaina lähettiin Giant's Causewaylle Erasmuslaisten kans bussilla. Olihan ne hienoja mut se oli aikalailla semmonen turistirysä. Ja ne kivet oli ihan sairaan liukkaita. Illalla käytiin kattomassa elokuvissa the Social Network. Sunnuntaina tehtiin taas, yllätys yllätys, vähän kouluhommia ja illalla piettiin Lontoon-reissun suunnitteluiltama. Nukkumaanmeno vähän venähti ja tuli nukuttua peräti nelisen tuntia ku piti herätä jo viieltä aamulla. Eipä vähän väsyttäny. Mentiin bussilla Derryyn ja taksilla siitä lentokentälle. Lontooseen meijän hostellille saavuttiin joskus kahen maissa. Jätettiin kamppeet sinne ja lähettiin Chinatowniin syömään. Kierreltiin päivä pitkin Lontoota. Tsekattiin mm. Piccadilly, Big Ben, London Bridge ja Tower of London.

Green Park.


Tiistaina mentiin Lissun luo teelle. Eiku siis käytiin Buckingham palacella kattoon vartijan vaihto. Kauhia häslinki yhen vartijan vaihtamiseen. Hulluna ihimisiä ja ei ees kunnolla nähny. Loppupäivä oikeestaan shoppailtiin kokonaan. Nii ja käytiin syömässä italialaisessa ravintolassa namnam. Keskiviikkona mentiin Natural History Museumiin. Siellä oli ihan hulluna porukkaa, eikä ihme ku sisään pääsi ilmaseks. Siellä oli kaiken maailman ötököitä, näyttelyjä maapallon historiasta, maanjäristyksistä, kivistä ja vaikka mitä. Harmittaa ku ei päästy dinosaurus osastolle ku sinne oli niin pitkä jono. Leena muuten unohti kameran sinne vessaan ja eikä sitä enää löytyny sen jälkeen vaikka käytiin monta kertaa infosta kysyyn, yhyy, sinne meni kuvat. Siellä ois ollu vaikka kuin paljon nähtävää mutta ei jaksanu enää olla ku jalat oli niiiin kipiät kävelemisestä. Käytiin sen jälkeen Covent Gardenissa jossaki pubissa syömässä. Meikä otti perinteiset makkarat ja perunamuusin sipulikastikkeessa. Oli hyvvää!

Matkalla Tylypahkaan. Laituri 9 3/4.


Torstaina lähettiin heti aamusta Science Museumiin. Voooi vitsi ku meitsi tykkäs! Siellä oli ihan hulluna näkemistä ja loppuajasta sitä vaan tuli käveltyä läpi vaan ne osastot ku ei enää jaksanu lukia ja jalat ei kestäny seistä. Leena lähti sieltä jo aikasemmin Matin luokse ku se tuli kans Lontooseen. Mentiin sitte porukalla syömään, käytiin kaffilla ja vielä pubissa muutamilla.

Pubissa. Englannin Bulmers kyllä vei voiton Irlannin Bulmersilta.


Sitte oliki jo perjantai ja viiminen päivä Lontoossa. Äkkiä meni aika. Lähettiin aamulla aikasin bussilla tsekkaan se kiviröykkiö mikäliejoku Stonehenge kai se oli ilmeisestihyvinkuuluisa emminäainakaanoo moisesta kuullu. Vähän ehkä oli pettymys. Semmonen turistirysä. Meille annettiin semmonen radiopuhelin mistä pysty sitte kuuntelemaan faktoja ja taruja Stonehengestä. Tarinat siitä kyllä oli mielenkiintosia ja se, että miten ihmeessä ne on siihen aikaan saanu raahattua ne siihen! Ku oltiin takas Lontoossa lähettiin taas vähän shoppaileen, höhö. Mentiin Camdeniin. Siellä oli sitte vähän kaikennäköstä hiihtäjää. Tyypit poltteli vaan ihan muina miehinä siinä kaduilla möyhyä. Yhessä kaupassaki sitä oli myynnissä ja jotain vitsin sieniä kans. Ei kait siinä. Mutta löytypähän ainaki vaatteita, kjeh. Illalla mentiin Sohoon syömään Matin ja sen kavereitten kans. Käytiin sitte vielä pubissa parilla. Kaikki pubit oli vaan ihan täynnä! Aivan tukossa! Lähettiin takas hostellille melko aikasin ku lento lähti jo 6.55 Stanstedista. Sielläpä se sitte yllätys oottiki. Avattiin huoneen ovi nii siellä oli jotain muuta porukkaa, MITÄ HELEVETTIÄ?!? JA meijän kamppeita ei ollu siellä!!! Pikkasen rupes kiehumaan. Otettin yks niistä tyypeistä mukaan ja lähettiin selvittään asiaa. Siinähän oli sitte käyny niin että me oltiin kyllä varattu huone viieks yöks mut ne ei ollu periny meiltä ku neljästä yöstä, joten ne periaatteessa nakkas meijät pois. Tavarat onneks oli niillä säilössä, huh, ja eipä se haitannu vaikkei nukkumaan päästy ku puoli kolmelta lähti taksi lentokentälle.

Stonehenge.


Lauantaina oltiin kymmeneltä aamulla Letterkennyn kodissa. Unoset siinä vaiheessa teki kyllä makiaa. Sitte heti ku oltiin herätty lähettiin töpinällä käymään kaupassa, tehtiin ruokaa ja ruvettiin värkkäämään halloween-asuja päälle ku meillä oli täällä omat halloween kemut. Leena oli kissanainen ja meikä oli vamppyyri. Oli kivvaa.

Sunnuntaina jatkettiin halloweenin juhlimista. Lähettiin bussilla Derryyn ku kaikki irkut on meille hehkuttanu että kannattaa mennä sinne. Oli hyvä bussissa ku joku tyttö ihan tosissaan säikähti mua "AAA, oh my god!!". Ilmeisesti asu toimi. Aika moni muuki tyyppi kyllä katto vähän pitkään. Derryssä oli hieno paraati ja ilotulitus!! Pööpöiltiin sen jälkeen kaduilla ja lähettiinki sitte takas Letterkennyyn.

Paraati Derryssä.


Nojoo eiköhän se ollu sitte siinä. Eihän tässä enää jaksa kirjottaa ja ei kai tuota kohta kukaan jaksa lukiakaan. Tuleva viikonloppu olaan todennäkösesti ihan vaan Letterkennyssä. Kouluhommia kouluhommia. Nii varmaan.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Road trip!

Viikko meni taas hurjaa vauhtia ohi. Tiistaina käytiin kiipeilyhommissa ja koulutehtäviä koitettiin väkertää hullunlailla pitkin viikkoa. Torstai-iltana oli Lingo-clubin tapaaminen. Siellä syöpöteltiin jotain pikku naposteltavaa ja keskusteltiin vierailla kielillä.
Annika rimpuilee.
Mutta hieno viikonloppu alkaa lähestyä loppuaan. HUH! Nyt väsyttää, mutta mistä kaikki alkoikaan... Jenni kyseli ja varasi meille viikolla vuokra-auton viikonlopuksi. Kaiken piti olla selvää, mutta ensin ilmoitettiin, että saadaanki auto vasta klo 14 aikaan perjantaina ku ensin se piti saada klo 12. No perjantai saapui ja ooteltiin, että tytöt tulis meitä hakemaan, niin Jenni soittaa, että eipä se saakaan autoa. Sen henkkarit ja kaikki oli jo katottu varausta tehdessä, mutta ne ilmoittikin autoa haettaessa, että eivät vuokraa alle 24-vuotiaille ja jos on alle 25-vuotias, niin tulee lisämaksua 10 euroa per päivä. Ihime säännöt! Mitähän se yks vuosi vaikuttaa... No eipä sitten kun vuokraajan vaihto elikkäs meikäläisen nimet paperiin, jolloin olin myös ainoa kuski, koska oon ainut yli 24-vuotias. Puolen tunnin varoitusajalla siis yhtäkkiä piti asennoitua ajamaan "väärällä" puolella tietä ja auto oli myös automaattivaihteinen, jonkalaisella en ollu ikinä ennen ajanu. Nice! No siinä sitte pika oppitunti Annikalta, joka oli ainoana oli ajanu automaattivaihteilla. Kerrasta opin, että sitä kytkintä ei tosiaan oo: äkäsesti se jarru toimii, jos luulee sitä kytkimeksi!
Punanen nuoli: Malin Head, sininen nuoli: joku ranta, violetti nuoli: Slieve League

Sitten päästiin matkaan ja Opel Corsa elikkäs tuttavallisemmin Sorsa kurvaili tavoitteenaan Irlannin pohjoisin paikka, Malin Head Inishowenissa, kyydissään Annika, Jenni, Jenna ja minä. Tuntui tosi hurjalta, ku tiet vaan kapeni ja vastaantulevat autot ajoi kylkeä viistäen yhtään hidastamatta. Välillä kun tie kapeni, nopeusrajoitus vain nousi! Suurimmitta ongelmitta päästiin kuitenkin perille. Malin Headissä ajettiin kukkulan päälle, jossa oli betonisia bunkkereita. Paikkaa on käytetty ainakin maailman sodissa jonkinlaisena tiedustelu/tähystyspaikkana. Pimeän jo saarrettua meidät, ajeltiin Inishowenin itärantaa pitkin takaisin Letterkennyyn.
Anki Malin Headissa
Maisemaa Malin Headista
Lauantai-aamuna startattiin puoli yhdeksän maissa suuntana tällä kertaa Donegalin kreivikunnan länsirannikko. Matkakumppaneiksi lähti myös naapurin ranskis pojat autollansa, meijän kämppis Théo ja Jennin ja Jennan luokkakaverit Sebastien ja Tomás eli kaks autollista porukkaa. Melkein heti kun lähdettiin seikkailemaan pois isommalta tieltä, mutkan takaa rynnisti lehmälauma keskellä tietä!! Siinä vähän aikaa ihmeteltiin, että tuleeko ne päälle vai mitä! Onneksi eivät tulleet, vaikkakin joillaki tais käyä mielessä, että nytkö tuli iso lasku vuokra-autosta. Voin kertua, että mutkaa oli ja sitä oli paljon!! Aina hienon kuvauspaikan osuttua kohdalle, pysähdyttiin räpsimään. Nähtiin myös ihana kiltti aasi! :) Kierrettiin pikkuteitä pitkin rannikkoa ja Double rainbow raikasi takapenkiltä ja se hiljeni vasta kun pojat tuli äkäiseksi nälän takia. Ruokatauon jälkeen löydettiin ihana rantapoukama pienen pienestä kylästä yhden auton levyisen mutkaisen tien varrelta. Hiekka oli valkoista ja aivan hienoa. Aurinko paistoi, tepasteltiin paljain varpain rannalla, kaikki peuhasi rannalla niinku lapset ja taivaan rannassa siinsi vuoret. Oij, oli kaunista! Palattiin taas yöksi Letterkennyyn. Illalla meijän talossa oli taas bileet. Paljo porukkaa ja ääntä! Me ei jaksettu hullun myöhään bilettää, ku suunnitelmissa oli jatkaa taas tutkimusretkiä tyttöjen kesken sunnuntaina.
Minä ja söpö aasi!
Rannalla.
Rannalla. Vasemmalta oikealle: Sebastien, Jenna, Quentin, Théo, Sullivan, Tomás, Alexis, Jenni ja Leena.
Tänään otettiin suunta kohti Slieve League:ta elikkäs Euroopan korkeimpia rantakalliota. Ajelu sujui jo rutiinilla, eikä jänskänny enää. Taas parin ohimenneen risteyksen ja takaisin kääntymisen jälkeen päästiin perille. Irlannissa nimittäin näyttää olevan ihan oma logiikkansa risteyksissä. Ensinnäkin kylttejä ei oo jaksettu laittaa kovin tihiästi tai ne on jotenki sillain, että pitäis lukia selän takaa. Ja toiseksi vois kuvitella, että jos haluaa pysyä isommalla tiellä, niin että se jatkuis suht selvästi, mutta täällä se isompi tie saattaa kääntyä 90 astetta ja suoraan jatkuu vähän pienempi tie, eikä minkäänlaista kylttiä näy. Siinä sitte saa miettiä, että jaa mihinköhän tässä pitäis mennä. Slieve Leaguessa täytyi sitten ajaa lammasaidan sisälle ja autolla pääsi aika ylös kallioiden päälle. Sorsaa taas rääkättiin meleko hyvin! Ja loppumatka mentiin patikoiden. Lampaat siis laidunsi siellä jyrkänteidenkin alueella ja niitten p.a.s.k.a.a. oli joka paikassa. :D Olihan ne maisemat sanoin kuvaamattoman hienot! Kuvistakaan ei näe koko totuutta kuinka kaunista siellä oli! Donegalissa vielä syöntihommat tulomatkalla ja viikonloppu alkoi olla paketissa. Huomenna sitten täytyykin palauttaa auto.
Slieve League, jättiläisen pöytä ja tuoli

Slieve League
Minä Slieve Leaguen kallioilla. Hui ku korkialla!

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Sunday Bloody Sunday

Glenveagh National Park
Vähän on nyt päässy lipsuun tää kirjotteleminen. Taitaa olla tasan kaks viikkoa ku viimeks kirjottelin. Hups. Kuukausi on jo vierähtäny täällä ja on kyllä ollu mukavaa! Viikot menee aikalailla koulussa ja kouluhommia tehdessä. Varsinki ku maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona pääsee koulusta vasta 17.30. Sitte ku meillä menee vielä neljät eri labrat (kromis, spekkari, proteiinikemia, kudosviljelymikälie) yhtä aikaa nii melekeen joka päivä saa aina kirjottaa yhen työn eestä työpäiväkirjaan, phuuh. Ja ku yks työ on tehty niin sepustukset pitää olla kirjotettuna seuraavalle kerralle, mikä on kyllä siinä mielessä tosi hyvä että ne ei jää sitte roikkumaan. Työt on muuten ollu tosi simppeleitä ja helppoja ainaki tähän mennessä. Tuntien seuraaminenkaan ei oo enää hankalaa eikä tarvi niin paljo keskittyä vaan kuuntelemiseen ku aluks, tai ainaki kaikkien muitten paitsi Mammalian Cell & Tissue Culturen ku siinä on niin paljo outoja sanoja.
Glenveagh National Park

Keskiviikkona oli semmonen Clubs & Societies -päivä. Ilmottauduttiin seinäkiipeilyyn, patikointiin, musiikki ja konsertit -clubiin ja lingo-clubiin. Torstaina käytiin testaamassa sitä seinäkiipeilyä sitte. Oli rento meininki ja kivvaa. Leenahan se rimpuili menemään ku vanaha tekijä vaikka oli senki eka kerta. Mulle riitti siltä erää se helpoin reitti, ens kerralla vähän haasteellisempaa sitte.


Perjantaina meillä oli tyttöjen ilta Leenan, Jennin, Jennan ja Carolinen kans Grand Centralissa (paikka missä Jenni ja Jenna asuu). Katottiin Marley & Me ja syötiin herkkuja, nam. Seuraavana aamuna piti herätä ajoissa ku lähettiin koulun järjestämälle retkelle Erasmuslaisten kans Glenveaghin kansallispuistoon. Siellä käytiin vähän kävelemässä patikointireittejä ja tutustumassa linnaan. Maisemat oli aivan mahtavat, niiiin kaunista ai että! Harmitti vaan ku ois voinu olla siellä kauemminki kiertelemässä.


Letterkenny Post. Meikät pääsi paikalliseen lehteen.

Illalla sitte piettiin taas meillä bileet. Täällä oli varmaan päälle 20 tyyppiä. Oli ranskalaisia, itävaltalaisia, saksalaisia ja me suomalaiset. Illan saldona oli paljon uusia tuttavuuksia, naurunremakkaa, imurilla ajelua, rimpuilua, pikavisiitti yökerhossa, ja vaikka mitä muuta. Leenan kans paistettiin vähän kananmunaa leivän väliin ennen ku mentiin nukkumaan. Heräsin seittemän maissa sohvalta, puolet leivästä oli vielä jälellä ja lasillinen mehua. Söin ja menin jatkaan unia omaan sänkyyn. Aamulla huomattiin että kinkut, juustot ja sun muut värkit oli jääny pöydälle, huuups. Théo taas huomas että sen farkkujen taskussa oli rikkinäinen kananmuna, hahahahahah!!! Ihmeteltiin tässä että mistähän se suomalaisten maine on tullu että ollaan kovia juomaan ku ihan samanlaisia känniääliöitä nuo muutki vaikuttas olevan!:--D
Glenveagh National Park
Tänään ei olla sen kummempia tehty. Vähän tein kouluhommia ja käytiin pitsalla, naurettu eilisille tapahtumille. Koko päivän on soinu päässä Alejandro ja Cuir moustache. Nää meijän ranskalaiset on muuten oppinu vähän suomea, haha, mm. MITÄ, kippis, hiljaa, ja VOI V*TTU. Hyi meitä. Ollaan meki opittu vähän ranskaa. Meikä osaa mm. PUTAIN MERDE J'AI UNE FRANGE! Mitähän kaikkia tässä vielä kerkiää tapahtua, hehe. Viime viikonloppuna Théo arveli että tää vuosi tulee olemaan paras koko sen elämässään:---D Tylsää täällä ei ainakaan tuu olemaan missään vaiheessa.
Muutama vaihtari.

perjantai 24. syyskuuta 2010

TO ARTHUR!

Näin se kouluviikko vierähti. Labratki siis alko tällä viikolla. Ekat labrat oli melkonen järkytys, ku opettaja vaan lateli, että tehkää ryhmät ja te teette nämäjanämälitkutjanäinjanäinjanäinjanoniin,tehkää! Mitään ohjetta ei ollu ja puolet meni ohi, mitä se puhu. Loppujen lopuksi työ oli ihan helppo: refraktometrillä vaan mittailtiin. Ja sitä ollaan tehty jo Suomessaki. Muiden labrojen opettajilla ei ollu ihan samanlaiset opetusmetodit ja nekin työt oli tosi yksinkertasia. Hyvä vaan, sillä nämä suomalaisetki pysy hyvin perässä. Meikäläinen päätti jättää yhen kurssin pois, ku niissä muissa on kyllä mulle tarpeeksi tekemistä.

Eilen käytiin nostamassa Arthur Guinnesille tuopponen Guinnessiä Arthurin päivän kunniaksi. Minuuttia vaille kuus joka paikassa yhtäaikaa siis kaikki nostaa tuopin: TO ARTHUR! Se on täällä perinteenä. Päästiin myös paikalliseen Letterkenny Postiin, ku kuvaaja halus nappasta meistä Suomen tytöistä kuvan. Ilmeisesti lehti ilmestyy ens torstaina. Ollaan julkkiksia! WOW

Flunssa alkaa vihdoin hellittämään otteestaan, huomasin sen tänään ku teki jo mieli urheilla. Käytiinki tänään kuuntelemassa esittely koulun kuntosalille. Nyt siellä saa sitten käyä vapaasti. Lisäksi siellä on tarjolla jotain jumppia ja clubeja mm. joukkuelajeja, seinäkiipeilyä ja kanootti-club. Kattoa nyt mihin ilmottaudutaan.

Tänään istutaan iltaa ainakin raskalaisten ja suomalaisten kesken ja ranskalaiset kerto, että ne oli kutsunu myös joitain saksalaisia kylään.

Sitten voiskin vähän esitellä meijän kämppää kuvien muodossa. Vieläkään vuotavaa vessaa ei oo korjattu (pöh! ihime hommaa), mutta eipä me sitten olla käytetty sitä, vaan vain toista vessaa.

Olkkari
Taisteluportaat.
Köökki
Tää ois niinku suihku
Pesuhuone


Mun huone

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Elossa ollaan.

Tässähän ollaan kohta jo oltu kaks viikkoa Irlannissa. Äkkiä menee aika. Meillä ei ollu tällä viikolla labroja ollenkaan, joten viikonloppu alko jo keskiviikkona! Koulussa meni aivan jees ja tähän mennessä ainaki ollaan pysytty kärryillä. Kromatografian kurssi vaikuttais olevan ainaki teorian osalta aika samanlainen ku mitä meillä on jo ollu. Onhan se toisaalta helpompaa ku tietää asiat jo etukäteen nii on helpompi pysyä tunnilla mukana.

Illalla käytiin Jennin ja Jennan kans kuuntelemassa vähän perinteistä irlantilaista musiikkia livenä McGinleysissä. Leena jäi kämpille ku eisejaksanukuseonsairaana :/ ja ranskikset eimuutenvaantullu. oli muuten loistavaa! Kyllähän ne kuulosti kaikki aika samanlaisilta...mutta se on niin mukavan ilosta. Soittimina oli kitara, viulu, rumpu, joku pilli ja semmonen pikkunen hanuri.

Torstaina ei muistaakseni tapahtunu mitään kummempia. Paitsi että aamulla heräsin ihan sairaaseen mahakipuun. Ihanaa olla nainen. Jäi välistä semmonen lunch-meeting, jossa ois ollu paljo vaihtareita ja hyvällä tuurilla irlantilaisiaki. Noh, eipä siinä auttanu muuta ku mennä petiin ja napsia särkylääkettä nassuun.

Minä, Jenni, Caroline ja Jenna Derryssä.
Perjantaina käytiin päivällä vähän shoppailemassa illalle vaatteita. Istuttiin meillä suomalaisten ja ranskalaisten kesken iltaa ja lähettiin sitte vielä baariin. Oli kivvaa mutta ei oikeen mikään yökerho ollu auki, outoa. Kysyttiin joltaki paikalliselta että mihin kannattaa mennä. En muista enää mikä sen paikan nimi oli mutta se oli vähän niinku hevimesta.

City walls of Derry
Seinämaalauksia


Lauantaina lähettiin aamusta porukalla Derryyn. Bussilla ei sinne kestäny ku jotain vähän päälle puoli tuntia. Oli mukavaa ku sato koko päivän vettä. En tajunnu laittaa gore-tex -kenkiä jalakaan nii kengät oli ihan litimärät ja varpaita paleli. Onneks sentään tajusin laittaa veenpitävän takin. Käytiin semmosella turistikierroksella ja Tower Museumissa. Molemmat oli hyviä, mutta siellä museossa oli aivan liikaa luettavaa. Siks varmaan se ukkeli siellä vastaanotossaki sano että nähään parin päivän kuluttua, ennen ku lähettiin kiertään:D Käytiin syömässä, shoppailemassa ja lähettiin takas Letterkennyyn.

Illalla menin sitte nuitten ranskalaisten kans Jennille ja Jennalle. Tytöt ja Thomas jäi kämpille. Leena oli ihan poikki reissusta ja ei tehny kyllä yhtään hyvää sen flunssalle se sateessa rämpiminen. Mentiin siitä sitte yökerhoon, Milaniin. Se oli ihan hirviä paikka. Kaikilla, siis valehtelematta kaikilla tytöillä siellä oli päällä semmonen minihame, joka justiin ja justiin peitti kriittisimmät paikat, eikä mitään sukkahousuja taikka legginssejä alla. Sitte vielä semmoset vähintään 10cm korot, ei saakeli. Pojatki sano että Ranskassa ne menis prostituoiduista ja lähtivät pois ku ei kuulemma kestäny olla siellä:D Meki sitte vaihettiin paikkaa. Ilmeisesti ne sitte pukeutuu täällä niin.

Tänään tuliki nukuttua aika myöhään. Kävin Jennin ja Jennan kans kävelyllä ja illalla ne kävi teellä täällä. Leena parka ei oo jaksanu tehä paljo muuta ku maata:/ tyhymä flunssa vois jo mennä pois. Huomenna kouluun vasta puoli kahelta. Saapa nähä miten ekat labrat menee. Toivottavasti ei olla ihan kujalla.
Nähtiin Letterkennyssä säkkipillin soittajia. Myöhemmin ne meni meijänki talon ohi pitkin Main Streetiä.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Hulluna englishiä!

Donegalin reissusta selvittiin ja seuraavana päivänä allekirjottaneella alkoki tuntua pientä karheutta kurkussa. Miten lie oisko tuo pieni kiva Annikainen antanu pienen tartunnan. Oltiinki sitte loppu viikonloppu ja maanantai ihan vaan täällä Letterkennyn maisemissa ja kuljeskeltiin täällä alueilla, joissa ei oltu vielä käyty. Kerkeäähän tässä vielä reissailla. Ihan hyvät rättipuodit löyty sunnuntaina tuolta vähä matkan päästä. Eilen maanantaina pistäydyttiin Glencarin ostoskeskuksessa, mutta se nyt oli aika kämänen, vähä niinku Höyhtyän ostari. Siellä Glencarin pubissa ois sunnuntaisin perinteisen musiikin iltamia, niin täytyypä joku kerta poiketa sinne.

Tänään haettiin aamulla lukkarit ja ensimmäiset luennot alko. Eka luento oli proteiinikemiaa. Naisopettaja puhu tosi selkeästi ja hitaasti, joten ymmärrettiin suunnilleen kaikki ja ku asiaki oli aikalailla tuttua jo, niin pysyttiin hyvin kärryillä. Vaihdettiin jopa muutama sananen irlantilaisen pojan kanssa. Seuraavalla luennolla oliki spektrometriaa eli tutummin spekkaria. Kurssi vaikutti aika samanlaiselta, mitä Matti opetti meille Suomessa. MUTTA miesopettaja puhu niin nopeasti ja irkkuaksentilla, että eihän me ymmärretty ku sana sieltä toinen täältä. Alussa se ei ollu ees kysyny ketä on paikalla jne, joten eihän se ees tienny, että vaihtareitaki oli. (Meijän lisäksi oli kaks saksalaista vaihtaria). Käytiin sitte tunnin lopuksi sanomassa sille, että voisitko puhua ens kerralla vähä hitaampa, ku me ollaan Suomesta eikä ymmärretä kaikkea. Se lupas yrittää vähän hidastaa tahtia. Katotaan iltapäivällä miten käy, kun samaista ainetta on vielä puoli viideltä eli aika myöhään. Oikeesti tänään ois ollu jo labrojaki, mutta ne peruttiin. Ois ehkä tullu englannin kuuntelukiintiö tälle päivälle täyteen, jos ne ois ollu. Hulluna joutuu kyllä keskittymään kuuntelemaan mitä sanotaan.

Tosiaan aikataulut on vähä erit ku Suomessa. Koulu alkaa aikasintaan 9.30 ja voi kestää 17.30 asti. Mutta yhtenä päivänä meillä vaan on niin pitkä päivä ja sillonkin on hyppytunteja. Maanantaina koulu alkaa jopa 13.30! :D

Loppuun kuvanen vastakohtien talosta, joka oli Donegalissa:

lauantai 11. syyskuuta 2010

Missä ne possurallit on?

Luostarin raunioita. Ja ihmisraunio.

Eilen, siis perjantaina meillä oli eka päivä koulua. Aamulla oli mukava yllätys kämpillä just ku oltiin lähössä kouluun. Katto vuotaa eteisestä ku yläkerrassa on siinä kohin just pesuhuone ja siinä on ilmeisesti vähän huonot eristykset, GRRREAT!! Yhen nuista ranskiksista piti soittaa sille meijän vuokranantajalle mut eipä se oo vieläkään soittanu, eli me kyllä soitetaan sille huomenna. Ei tämmönen peli kyllä vetele!

Kouluun ku päästiin meijät jaoteltiin eka kansalaisuuksittain ja jaettiin semmonen kasa tärkeitä lappusia sun muita info-lappusia. Sitte meistä otettiin kuva opiskelijakorttia varten. Ranskalaisia vaihtareita täällä on ihan sairaana! Kuulemma ainaki neljäkymmentä (40). Ei saakeli. Ne tahtoo olla vähän semmosia että ne hengailee lähinnä vaan keskenään ja mongertaa sitä ranskaa. Nää meijän kämppiksetki on kyllä mukavia mutta ne lähinnä puhuu keskenään ranskaa, ellei ite avaa keskustelua, ja nysvää päivät omissa huoneissaan. No jospa ne alkais tästä pikkuhiljaa avautuun.
Meistä kaikista vaihtareista otettiin myös ryhmäkuva pihalla sekä eri maista erikseen. Oli muutes koko päivän tosi hyvä ilma! Aurinko paisto tosi lämpimästi ja tarkeni t-paidalla. Sittepä mentiin sisälle auditorioon ja siellä kävi henkilökuntaa papeista lähtien koulun presidenttiin asti puhumassa. Ihmiset vaikuttaa todella mukavilta ja ystävällisiltä. Koulun puolesta tehään retkiä ainaki Tory Islandille, Giants Causewaylle ja Glenveagh National Parkiin, JAHUU! Saatiin myös ilmanen lounaslippu ja käytiin sitte syömässä. Sen jälkeen oli vähän luppoaikaa ennen kirjaston esittelyä. Käytiin kattelemassa vähän paikkoja ja löyettiin meijän labrat. Näytti aika paljonki köppäsemmiltä mitä omassa koulussa....no Oulussa meillä onki kyllä tosi hyvät ja uuet labrat.
Sama luostarin raunio ja nähtiin siellä kääpiöki tai joku haltija mikälie.
Ei ainakaan kovin fiksulta vaikuttanu.
Illalla lähettiin meijän kämppisten, naapureitten ja suomalaisten kans pubiin. Eksyttiin McGinleysiin ja sehän oliki aivan loistava paikka. Siellä soitti joku bändi covereita ja hyvinki soitti! Ai makia! Vähän se vaan hankaloitti kommunikoimista ku ei oikeen kuullu mitään.
Tänä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin kahen muun suomalaisen, Jennin ja Jennan, kans bussilla Donegaliin. Se oli kiva pieni kaupunki merenrannalla. Käytiin kattoon pienen harhailun jälkeen jonku luostarin raunioita ja linnaa 1500-luvulta. Käytiin pubissa syömässä jotaki lammassoppaa ja sehän oli aivan hyvää. Irlannissa muka huonoa ruokaa mut sehän on aika samanlaista ku suomalainen kotiruoka. Kierreltiin siinä sitte kaikkia pikku putiikkeja ja ennen ku lähettiin käytiin teellä. Alunperinhän meijän piti mennä Donegaliin jonneki sadonkorjuukekkereihin mut selvis että ne oliki jossain muualla hahaha!:D Jäi possurallit näkemättä mut tulipahan käytyä.
Donegal Castle
Donegal Castle. Juhlasalin takka. Kuulemma yksi Irlannin hienoimmista.
Olihan tuo komia. Ei se tietenkään tässä kuvassa näytä niin hyvältä.
Saapa nähä missä sitä vielä viikonloppuna käyään ku maanantaiki on vapaata!

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Hengailua

Siinä on meijän talo!


Päivitetään nyt tiuhaan, ku kaikki on uutta ja ihmeellistä! Tänään piti nukkua pitkään, mutta yheksän aikaan kumpikin jo oli aivan virkkuna eikä uni enää tullu. Siispä ei auttanu, ku nousta ylös. Heräilyn jälkeen käytiin kaupungilla kattelemassa ja ostettiin prepaid-liittymät kännyköihin. Kaupungilla näytti viihtyisältä ja oikeestaan tämä meijän kämppäkin on ihan keskustassa. Mietittiin aluksi, että voiko se irlantilainen murre nyt niin vaikeeta olla, mutta kyllä se on! Mutta asiat on kuitenki saatu hoidettua ja toimeen tultu sen verran ku nyt on tarvinu.

Main Street
Maisemia Letterkennystä.
Saatiin 3 raskalaista kämppistä, 2 poikaa ja 1 tyttö, ja ne kyllä puhuu vielä huonompaa englantia ku me ja aksentti on melkosen vahva. Nii ja meijän naapurinakin on 3 ranskalaista poikaa. Käytiin vielä käppäilemässä kämppisten kanssa Letterkenny shopping centerissä ja koululla. Koululle kestää kävellä jotain 10-15 minuuttia eli ei paha.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Täällä me ollaan!

Dublinissa. Kohta hypätään Letterkennyn bussiin.
Ai että ku ihanaa!
Nyt ollaan perillä! Lähettiin siis eilen ennen sian pieremää ajamaan Tampereen lentsikkakentälle. Hyvin kerettiin. Lento kesti kolmisen tuntia. Stansted oli aika iso lentokenttä, sai vähän enemmän jonotella ku Tampereella:D Käytiin vähän syömässä ja taas noustiin keltasinisille siiville. Dubliniin saavuttiin paikallista aikaa 21.30. Siinä vaiheessa alko jo väsy painaa ja haluttiin vaan äkkiä nukkumaan. Onneks ei tarvinnu oottaa kovin kauaa bussia. Mentiin kakskerroksisella ja vielä väärällä puolella tietä! Hostelli oli ihan linja-autoaseman vieressä niinku oltiin suunniteltukki. Mentiin heti pesulle ja nukkumaan. Siinäpä sitte mietittiinki että pesiskö naaman tulikuumalla vaiko jääkylymällä veellä ku fiksut irlantilaiset on laittanu hanat eri puolille lavuaaria.

Aamulla heti ku herättiin mentiin mannermaiselle aamiaiselle niinku buukkaus lupas. Tarjolla oli muroja, hilloa, vitivalakosta paahtoleipää, mehuja, teetä ja kahavia. Sillähän sitte melekeen lähti näläkä, ainaki Annikalla siihen asti ku aamupala loikkas vessanpyttyyn. Asiaan oli mahdollisesti osallisena matkustaminen ja flunssa. Käytiin sitte ettimässä pikasesti evästä. Löyettiin kulman takaa SPAR, josta sai panineja, wrappeja sun muita herkkuja. Ne teki ne siellä paikan päällä ja sai ite valita täytteet. Haettiin kimpsut ja kampsut ja mentiin bussiasemalle. Köröteltiin n. 4 tuntia upeiden niittyjen ja nummien läpi Letterkennyyn.

Tämmösiä maisemia näky bussimatkan varrella. Lehmukoita ja lampaita näky paljo.
Letterkennyssä meijän vuokranantaja Edmund tuli vastaan bussiasemalle ja vei meijät kämpille. Kämppä on aika iso ja täällä oli koliaa mut nyt on lämmitys päällä ja alakaa pikku hiljaa tarkeneen. Myöhemmin Edmund käytti meitä kaupassaki nii ei tarvinu kävellen raahata ostoksia, onneks! Aiheutettiin varmaan hilpeyttä paikallisissa tutkimalla kauan mm. maitopurkkeja. Noku ne on semmosissa pesuainepurkeissa! Ruoka oli kalliimpaa ku Suomessa ja yritettiin valikoida mahollisimman halvat vaihtoehot. Ku päästiin kämpille, tehtiin ruokaa, syötiin ja keitettiin teet. Edmund kävi laittamassa netin toimimaan ja kertoon vielä muutamia juttuja talosta. Vähän tuottaa vaikeuksia tuo irkkuaksentin ymmärtäminen mutta eiköhän se tästä. Leena sano Edmundille että hiastaa vähän puhetta mutta se kuulemma jo puhu normaalia hitaampaa ja nukahtaa jos vielä hiastaa:D Loppuilta ollaanki vaan oltu ja datailtu, höhöhö. Jokohan sitä kohta pääsis nukkumaan. Huomenna mennään katteleen vähän kaupunkia ja hommaamaan mm. kännykkäliittymät. Niin ja sillon saapuu myös meijän ranskalaiset kämppikset!
Teekupponen lämmittää mukavasti. Kumpi on kumman muki?
-Annika ja Leena-

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Lene lähtee!

Kohta lähden valtion rautateitä pitkin kohti Sieviä. Pikkuinen paniikki on iskeny, toivottavasti se on kuitenkin positiivista. Laukku on iso! huh. Pitkä matka raahata sitä. Toivottavasti nyt tärkeimmät jutut on mukana ja se mitä ei oo muistanu ottaa mukaan, niin sitä ei tarvita. ;) Villasukat on ainaki!

Huomenna Ankin vanhemmat vie meijät Tampereelle, ja matka kohti Irlantia voi alkaa. Edmund vuokraisäntä on luvannut tulla meitä sitten tiistaina vastaan Letterkennyyn. Tää lähtis nyt, heippa Oulu!

Lene

torstai 26. elokuuta 2010

Joko mennään?

Ei ihan vielä, mutta kohta. Kesä on menny ihan hirrrrviän nopiaa. Lähtöön on enää 11 päivää! Nyt ehkä vasta alkaa käsittämään että sinne ollaan ihan oikiasti menossa. En oo sitä nimittäin sen kummemmin aatellu, tai miettiny miten siellä tulee menemään, tai että pärjääkö, koska tiiän että ihan varmana kaikki menee hyvin ja reissu tulee olemaan loistava! Enkä meinaa sitä, että oisin työntäny koko ajatuksen lähöstä mieleni syrjäisimpään kolkkaan, vaan oon toki kahminu tietoa Irlannista vaan niin paljon ku mahollista ja järkänny Leenan kans ainaki tuhat asiaa. Oon lukenu matkaoppaita. Oon miettiny missä kaikkialla haluan sitte käyä. Oon kattonu ainaki miljoona kuvaa Irlannista. Oon ihaillu sitä vihreyttä. Oon haaveillu niistä söpöistä kivitaloista. Oon miettiny sadetta. Oon fiilistelly tunnelmallisia pubeja ja olutta jossa on paksu kerros vaahtoa päällä, vaikken oluesta tykkääkään. Oon googlettanu yli sallitun rajan sanan "Irlanti". Tuntuu että haluaisin tietää vielä vaan lisää, mutta parhaiten sitä oppii ku pääsee ite paikan päälle kokemaan ja oppimaan. Enkä ees halua tietää kaikkea, sillä siitä tuntemattomastahan se jännitys syntyy.

"Siellä sataa aina ja tuulee", "talot on tosi kylymiä", "hyi, siellä on kokolattiamatot", "se on semmonen takapajula se Irlanti" jne. Tämmösiä kommentteja on saanu kyllä kuulla, varsinki perheeltä. Kyllä määki kiusottelisin jos joku muu meijän perheestä ois lähössä ulkomaille vaihtoon. Iskan ensimmäinen neuvo ku kerroin että saatan ehkä lähtiä Irlantiin vaihtoon oli, että ota sitte makuupussi ja kuumavesipullo mukaan. Senki neuvon oon tainnu nyt muutamaan otteeseen kuulla vielä sen jälkeenki. Onhan siellä karua ku rupiaa miettimään. Minua se vaan sattuu kiehtomaan, enkä nää sitä lainkaan karuna, vaan kauniina.


Siellä se Letterkenny on punasella ympyröitynä.
Sinne me mennään!
Tässäpä vähän faktoja

Letterkenny, eli kaupunki jossa tullaan ne vajaat 5 kk viettämään on meleko pieni. Asukkaita siellä ei oo ku n. 17 500. Letterkenny kuuluu Donegalin kreivikuntaan.

Koulu jossa me tullaan opiskelemaan on Letterkenny Institute of Technology ja siellä on n. 3000 opiskelijaa.











TLA:lle tiedoksi, jos kiinnostaa, niin kurssit, mitä me tullaan ainaki näillä näkymin käymään löytyy täältä: http://lyit.ie/courses/science/ly817/ kohdasta 3/5 kaikki muut kurssit paitsi Statistics. Tarkempia sisältöjähän sivuilta ei käy ilmi, eikä mekään tiietä niistä mitään sen tarkemmin, mutta näitä meille ehotettiin sitte lopulta ku oltiin sääjetty niitten kurssien kans tarpeeks kauan, ja meijän toiveita oli mahdotonta ilmeisesti toteuttaa.

Lento on maanantaina 6. syyskuuta Tampereelta Lontooseen ja sitte sieltä Dubliniin. Ollaan yks yö Dublinissa ja sieltä sitte bussilla Letterkennyyn. Kohtahan tässä saa jo ruveta miettiin mitä sinne matkalaukkuun tunkee. Mielenkiinnolla kyllä ootan sitä pakkaamista. "Eiiiiihän tänne mahu paljo mitään, ääääää, äiti mitä mää oikeen ottasin sinne mukaan?! Mää haluaisin tuon ja tuonki muttaku ei toinen mahu äitiiiiiiii!". Sitte perillä kuitenki huomaa että on ottanu ihan väärän varustuksen mukaan. No mitäs pienistä. Saahan sieltäki vaatteita.

Me kirjotellaan tänne Leenan kans reissun aikana aina ku vaan keretään ja runosuoni virtaa. Toivotaan että kirjotukset ei jää vaan pariin hassuun tekstin pätkään, niinku mun kohalla ehkä saattaaki olla vaarana, kjeh. Saatan jopa hyvällä tuurilla tuskastella tänne lähtöhetken sekoiluja. Leena kohta mennään, ihan kohta!
Ilmakuva Letterkennystä.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Fiilistelyä!

Ensimmäinen teksti ja "tyhjä taulu"! Eli toisin sanoen mistä tässä alottais. No suoraan asiaan: lähtään Irlantiin! JAIKS! Lähtään kohta! JAIKS!

Viimeiset viikot kesätöitä jäljellä ja ajatukset tällä hetkellä eniten siinä, että oottelee jo töitten loppumista. Ja, että "onhan sitä sitten aikaa vielä järkkäillä vaikka ja mitä". Sen takia ei siis ressaa vielä liikaa syksyä, mutta lähtö tulee vastaan nopeammin kuin arvaakaan.

Kesä on ollu aika mielenkiintoinen järjestelyjen suhteen. Se nimittäin on tapahtunut melkein kaikinpuolin netin välityksellä (Facebookki on laulanu). Minä oon ollu Kokkolassa ja Annika Sievissä ja koulun jutut Oulussa ja tietenki Irlanti Irlannissa. Välillä on harrastettu maakuntamatkailua puolin ja toisin. On säädetty lentolippuja, majotusasioita, orientaatiokurssiin liittyviä tehtäviä, byrokratiaa ja ja ja...

Irlanti tulee olemaan varmasti mielenkiintoisa. Ennakko-odotuksena on, että tuulee ja sataa aina, mutta oikealla asenteella niitä tuskin tulee edes huomaamaan. Toivottavasti. Vihreältä saarelta tuskin tulee kauniita maisemia puuttumaan, puhumattakaan historiasta.

Koko reissuhan on melkoinen sattumien summa. Kevään korvilla Eija-ope alkoi patistelemaan TLA8SN:ää, että jonkun pitäisi lähteä meidänkin luokalta vaihtoon. Hakuaikaa oli jäljellä siinä vaiheessa parisen viikkoa. Siinä sitten tuumattiin, että voishan siellä vaihtotoimistossa kävästä. Eikä aikaakaan niin päätös oli jo tehty. Tuo Irlannin Letterkenny vaikutti parhaalta vaihtoehdolta koulun suhteen ja Irlanti maanakin kiehtoi eniten. Joten sinne nyt sitten matka vie.

Tässä pientä alkupohjustusta: lisää on luvassa. Kirjoitellaan yhessä ja erikseen. Ehkä myös englanniksi, jos mieli tekee.