Joko mennään?

Ei ihan vielä, mutta kohta. Kesä on menny ihan hirrrrviän nopiaa. Lähtöön on enää 11 päivää! Nyt ehkä vasta alkaa käsittämään että sinne ollaan ihan oikiasti menossa. En oo sitä nimittäin sen kummemmin aatellu, tai miettiny miten siellä tulee menemään, tai että pärjääkö, koska tiiän että ihan varmana kaikki menee hyvin ja reissu tulee olemaan loistava! Enkä meinaa sitä, että oisin työntäny koko ajatuksen lähöstä mieleni syrjäisimpään kolkkaan, vaan oon toki kahminu tietoa Irlannista vaan niin paljon ku mahollista ja järkänny Leenan kans ainaki tuhat asiaa. Oon lukenu matkaoppaita. Oon miettiny missä kaikkialla haluan sitte käyä. Oon kattonu ainaki miljoona kuvaa Irlannista. Oon ihaillu sitä vihreyttä. Oon haaveillu niistä söpöistä kivitaloista. Oon miettiny sadetta. Oon fiilistelly tunnelmallisia pubeja ja olutta jossa on paksu kerros vaahtoa päällä, vaikken oluesta tykkääkään. Oon googlettanu yli sallitun rajan sanan "Irlanti". Tuntuu että haluaisin tietää vielä vaan lisää, mutta parhaiten sitä oppii ku pääsee ite paikan päälle kokemaan ja oppimaan. Enkä ees halua tietää kaikkea, sillä siitä tuntemattomastahan se jännitys syntyy.

"Siellä sataa aina ja tuulee", "talot on tosi kylymiä", "hyi, siellä on kokolattiamatot", "se on semmonen takapajula se Irlanti" jne. Tämmösiä kommentteja on saanu kyllä kuulla, varsinki perheeltä. Kyllä määki kiusottelisin jos joku muu meijän perheestä ois lähössä ulkomaille vaihtoon. Iskan ensimmäinen neuvo ku kerroin että saatan ehkä lähtiä Irlantiin vaihtoon oli, että ota sitte makuupussi ja kuumavesipullo mukaan. Senki neuvon oon tainnu nyt muutamaan otteeseen kuulla vielä sen jälkeenki. Onhan siellä karua ku rupiaa miettimään. Minua se vaan sattuu kiehtomaan, enkä nää sitä lainkaan karuna, vaan kauniina.

Siellä se Letterkenny on punasella ympyröitynä.
Sinne me mennään!

Tässäpä vähän faktoja

Letterkenny, eli kaupunki jossa tullaan ne vajaat 5 kk viettämään on meleko pieni. Asukkaita siellä ei oo ku n. 17 500. Letterkenny kuuluu Donegalin kreivikuntaan.

Koulu jossa me tullaan opiskelemaan on Letterkenny Institute of Technology ja siellä on n. 3000 opiskelijaa.











TLA:lle tiedoksi, jos kiinnostaa, niin kurssit, mitä me tullaan ainaki näillä näkymin käymään löytyy täältä: http://lyit.ie/courses/science/ly817/ kohdasta 3/5 kaikki muut kurssit paitsi Statistics. Tarkempia sisältöjähän sivuilta ei käy ilmi, eikä mekään tiietä niistä mitään sen tarkemmin, mutta näitä meille ehotettiin sitte lopulta ku oltiin sääjetty niitten kurssien kans tarpeeks kauan, ja meijän toiveita oli mahdotonta ilmeisesti toteuttaa.

Lento on maanantaina 6. syyskuuta Tampereelta Lontooseen ja sitte sieltä Dubliniin. Ollaan yks yö Dublinissa ja sieltä sitte bussilla Letterkennyyn. Kohtahan tässä saa jo ruveta miettiin mitä sinne matkalaukkuun tunkee. Mielenkiinnolla kyllä ootan sitä pakkaamista. "Eiiiiihän tänne mahu paljo mitään, ääääää, äiti mitä mää oikeen ottasin sinne mukaan?! Mää haluaisin tuon ja tuonki muttaku ei toinen mahu äitiiiiiiii!". Sitte perillä kuitenki huomaa että on ottanu ihan väärän varustuksen mukaan. No mitäs pienistä. Saahan sieltäki vaatteita.

Me kirjotellaan tänne Leenan kans reissun aikana aina ku vaan keretään ja runosuoni virtaa. Toivotaan että kirjotukset ei jää vaan pariin hassuun tekstin pätkään, niinku mun kohalla ehkä saattaaki olla vaarana, kjeh. Saatan jopa hyvällä tuurilla tuskastella tänne lähtöhetken sekoiluja. Leena kohta mennään, ihan kohta!

Ilmakuva Letterkennystä.

Fiilistelyä!

Ensimmäinen teksti ja "tyhjä taulu"! Eli toisin sanoen mistä tässä alottais. No suoraan asiaan: lähtään Irlantiin! JAIKS! Lähtään kohta! JAIKS!

Viimeiset viikot kesätöitä jäljellä ja ajatukset tällä hetkellä eniten siinä, että oottelee jo töitten loppumista. Ja, että "onhan sitä sitten aikaa vielä järkkäillä vaikka ja mitä". Sen takia ei siis ressaa vielä liikaa syksyä, mutta lähtö tulee vastaan nopeammin kuin arvaakaan.

Kesä on ollu aika mielenkiintoinen järjestelyjen suhteen. Se nimittäin on tapahtunut melkein kaikinpuolin netin välityksellä (Facebookki on laulanu). Minä oon ollu Kokkolassa ja Annika Sievissä ja koulun jutut Oulussa ja tietenki Irlanti Irlannissa. Välillä on harrastettu maakuntamatkailua puolin ja toisin. On säädetty lentolippuja, majotusasioita, orientaatiokurssiin liittyviä tehtäviä, byrokratiaa ja ja ja...

Irlanti tulee olemaan varmasti mielenkiintoisa. Ennakko-odotuksena on, että tuulee ja sataa aina, mutta oikealla asenteella niitä tuskin tulee edes huomaamaan. Toivottavasti. Vihreältä saarelta tuskin tulee kauniita maisemia puuttumaan, puhumattakaan historiasta.

Koko reissuhan on melkoinen sattumien summa. Kevään korvilla Eija-ope alkoi patistelemaan TLA8SN:ää, että jonkun pitäisi lähteä meidänkin luokalta vaihtoon. Hakuaikaa oli jäljellä siinä vaiheessa parisen viikkoa. Siinä sitten tuumattiin, että voishan siellä vaihtotoimistossa kävästä. Eikä aikaakaan niin päätös oli jo tehty. Tuo Irlannin Letterkenny vaikutti parhaalta vaihtoehdolta koulun suhteen ja Irlanti maanakin kiehtoi eniten. Joten sinne nyt sitten matka vie.

Tässä pientä alkupohjustusta: lisää on luvassa. Kirjoitellaan yhessä ja erikseen. Ehkä myös englanniksi, jos mieli tekee.